Britannian tiedotusvälineissä löytyy runsaasti ymmärrystä Islannin presidentin päätökseen hyllyttää niin kutsuttu Icesave-laki ja viedä se kansanäänestyksen päätettäväksi.
Muun muassa Financial Times on pääkirjoituksissaan johdonmukaisesti peräänkuuluttanut Britannian hallitukselta suurpiirteisyyttä ja ymmärrystä Islannin ahdinkoon. Lehti kiinnittää huomiota siihen, että eurooppalainen regulaatio mahdollisti Landsbankin Icesave-verkkopankin toiminnan. Myös hollantilaiset ja brittipankit hyötyivät löyhästä regulaatiosta. FT:n mukaan on vaikea nähdä, että vastaavanlaisessa tilanteessa Britannia ja Alankomaat olisivat ottaneet velkaa maksaakseen ulkomaisten tallettajien saatavia.
The Independent-sanomalehden pääkirjoituksen mukaan Britannia on kohdellut Islantia "koulukiusaajan tavoin". Lehti ihmettelee rahoitusmarkkinaminsiteri Lord Mynersin kommenttia Islannin eristäytymisestä kansainvälisestä poliittisesta järjestelmestä (Britannian hallituksen ensireaktio Icesave-lain hyllyttämisen). Independentin mukaan Britannia on yleensä säästänyt tämän tyyppiset lausunnot Zimbabwelle ja Pohjois-Korealle.
Monissa media-arvioissa todettiin myös, että Islannin tulee kantaa vastuu finanssikriisin jälkipyykistä ja uhkarohkeasta riskinotostaan.
Financial Times -lehti näkee pääkirjoituksessaan (Do not put Iceland in a debtor’s prison, 7.1.), ettei Islannin presidentillä Grimssonilla ollut muuta vaihtoehtoa kuin hyllyttää veto-oikeudellaan Icesave-laki. Neljännes islantilaisista oli allekirjoittanut vetoomuksen lain kumoamisesta. Lehden mukaan Britannian ja Hollannin kova painostus on kääntynyt näin itseään vastaan.
FT, joka on johdonmukaisesti pääkirjoituksissaan peräänkuuluttanut Britannian hallitukselta lievennystä Icesave-takaisinmaksusopimukseen, kritisoi Icesave-asian liittämistä IMF-rahoitukseen ja lainoihin mm. muilta Pohjoismailta. Lehden mukaan 3,9 miljardin euron saatava on myös velkojamaiden näkökulmasta ”triviaali”.
Myös Independent-lehti arvostelee pääkirjoituksessaan (Iceland should not be bullied, 7.1.) jyrkästi Britannian hallituksen toimintaa. Independent näkee, että Britannian hallitus on käyttänyt vaikutusvaltaansa, että Icesave-lain läpimeno on edellytys IMF:n rahoitukselle ja EU-jäsenyydelle. ”Good oldfashioned blackail, one might call it,” lehti toteaa.
Independent muistuttaa, että Britannian toimet Islantia kohtaan ovat olleet koko Icesave-sagan puhkeamisesta lähtien kovia. Icesave ja Landsbankin kaatuessa syksyllä 2008 Britannia sovelsi terrorismilainsäädäntöä takavarikoidessaan Landsbankin omaisuuden Britanniassa.
Muun muassa Guardianin pääkirjoitus (Fire and ice, 6.1.) näkee Islannin vaarantavan omalla toiminnallaan sekä ulkopuolisen talousavun saannin että EU-jäsenyyden saavuttamisen. Islantilaisten kiukku on kuitenkin ymmärrettävää: vain osa kansasta todella hyötyi maan viime vuosikymmenen talouskasvusta, joten on epäreilua, että kaikki joutuvat pankkikriisin maksumiehiksi. Toisaalta lehti pitää islantilaisten itsepintaisuutta heidän itsensä kannalta epäedullisena ja jokseenkin turhana: Islanti joutuu maksamaan velkansa ennemmin tai myöhemmin, olipa kansanäänestyksen tulos mikä hyvänsä.
Times-lehden pääkirjoitus (Iceland’s Deep Freeze, 7.1.) suhtautuu presidentti Grimssonin päätökseen kriittisemmin pitäen sitä Islannin ”kansainvälisten velvoitteiden välttelynä”. Lehden mukaan brittitallettajat ovat oikeutettuja saamaan menettämänsä rahat takaisin. Vaikka globaali talouskriisi osin selittää Islannin ahdinkoa, on maan edesvastuuton talousmalli, jossa pankit saattoivat myöntää megaluokan ulkomaantakauksia ilman riittävää pääomapohjaa, pääsyy tämänhetkiseen taloudelliseen kurimukseen. Mikäli Islanti kieltäytyy maksamasta velkojaan, on se vaarassa menettää viimeisetkin rippeet omasta luottokelpoisuudestaan ja kansainvälisestä luottamuksestaan.
Suomen suurlähetystö, 11.1.2010
Linkit online-artikkeleihin:
Päivitetty 23.2.2010
