Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Lontoo: Team Finland

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Lontoo

38 Chesham Place
London SW1X 8HW
Puh. +44-20-7838 6200
S-posti: consulate.lon@formin.fi, sanomat.lon@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 16.8.2016

Haastattelu: Kysymyksiä ministeri Kai Mykkäselle kauppapolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä

Ensimmäisen kauden kansanedustaja Kai Mykkänen nimitettiin ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi 22. kesäkuuta, 2016. Mitä uusi ministeri miettii kautensa alussa? Miten mielessä asemoituvat kauppapolitiikka ja kehitysyhteistyö? Onko ministeriön linjauksiin odotettavissa muutoksia – ja jos on, millaisia? Ministeri Kai Mykkänen vastaa.

Ministeri Kai Mykkänen. Kuva: Laura Kotila/VNK.
Ministeri Kai Mykkänen. Kuva: Laura Kotila/VNK.

Mitkä ovat ministerikautesi tärkeimmät tavoitteet?

Ulkomaankauppasektorilla tärkein tavoitteeni on edesauttaa suomalaisyritysten kansainvälistymistä. Tähän kuuluu niin vapaakaupan edistäminen, Team Finland -työn kehittäminen kuin esimerkiksi pk-yritysten rahoituksen pullonkaulojen ratkaiseminen. Täytyy pohtia, miten saamme suomalaisyrityksiä tarttumaan kansainvälisiin mahdollisuuksiin ennakkoluulottomasti, miten sytytetään etenkin pk-yrityksissämme intoa kansainvälistyä. Ja mitä voisimme tehdä jotta olisimme yritysten kansainvälistymisen tuessa ainakin samalla tasolla ja mielellään tietysti vielä parempia kuin muut Pohjoismaat.

Kehitysyhteistyöpuolella haluan katsoa, miten voimme parhaiten auttaa kehittyviä maita pääsemään kestävästi omille jaloilleen. Uskon itse vahvasti siihen, että tässäkin vapaalla kaupalla ja kehitysmaiden yksityisen sektorin toimintaedellytysten kehittämisellä on tärkeä rooli. Toki perinteisellä avulla on tärkeä rooli tietyissä, hauraissa maissa ja tietyillä sektoreilla. En näe tässä kuitenkaan vastakkainasettelua: oikeusvaltio ja hyvä hallinto ovat avainsanoja investoinneille, jotka puolestaan tuovat työpaikkoja. Kun samalla autamme maita vahvistamaan omaa veropohjaansa, pystyvät ne tarjoamaan kansalaisilleen, tytöille ja pojille, naisille ja miehille, peruspalveluita kuten terveydenhuoltoa ja koulutusta.


KEHITYSYHTEISTYÖ

Naisia torilla Malissa. Kuva: Nora Klami/UM.
Kuva: Nora Klami / UM.

Millaista kokemusta sinulla on kehitysmaista? Mikä on "suhteesi" kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön?

Oma kehitysmaakokemukseni rajautuu rehellisesti sanottuna matkailuun ja lukemiseen. Olen kyllä aina ollut sen sortin matkailija, että pyrin tarkkailemaan yhteiskuntaa ja miettimään miten sen rakenne eroaa omastamme. Erityisesti mieleeni jäivät erittäin alkukantaiset olosuhteet Laosin maaseudulla, kun "reilasimme" yhtenä kesänä kavereiden kanssa Venäjän, Mongolian, Kiinan ja Laosin kautta Thaimaahan. Pidän kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä osana työtämme. Haluan erityisesti kehittää sen vaikuttavuutta ja myös pitää esillä, mitä Suomen kehityspanostuksilla saadaan aikaan.

Keskittyykö Suomi jatkossakin parantamaan naisten ja tyttöjen asemaa?

Aivan varmasti. Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen – samoin kuin muut kehityspoliittisen selonteon prioriteetit säilyvät työmme kulmakivinä. Olemme nyt katsomassa miten nämä prioriteetit tuodaan käytäntöön eri kumppanimaissamme, tässä varmasti oma kädenjälkeni tulee näkymään.

Naisten taloudellisen aseman parantaminen on tärkeää myös kehitysmaiden kehityksen kannalta. Naisten puutteellisista taloudellisista vaikutusmahdollisuuksista aiheutuu suuria kustannuksia maailmantaloudelle.

Erityisen tärkeää on naisten ja tyttöjen koulutus. Naiset ja tytöt ovat tyypillisesti ensimmäisinä jäämässä koulutuksen ulkopuolella ja jotta yhteiskunnat oikeasti nousevat jaloilleen, tarvitaan kaikkien osaamista ja työpanosta. Kuten ulkoministeri Soinikin kesällä Porissa totesi: ”Maa, joka hukkaa puolet vahvuuksistaan, eli tytöt ja naiset, on tyhmä.”

Tasa-arvo on minulle myös henkilökohtaisesti tärkeä kysymys. Suomessa on pitkä tasa-arvohistoria ja voimme olla ylpeitä siitä, että naiset toimivat kansainvälisesti esimerkkeinä talouselämässä, politiikassa ja koulutuksen tasossa. Mutta tasa-arvo ei Suomessakaan ole valmis, siihen emme voi tuudittautua. Muistuttaisin, että myös suomalaisilla miehillä on tässä tärkeä rooli. Suomessa miehet jakavat vastuuta kodista ja perheestä enemmän kuin miehet monissa OECD-maissa – tähän pyrin myös itse ja tulen nostamaan tätä näkökulmaa esiin sekä Suomessa että kansainvälisesti.


KAUPPAPOLITIIKKA

Team Finland. Kuva: Valtioneuvoston kanslia / Team Finland
Kuva: Valtioneuvoston kanslia/Team Finland.

Venäjä-pakotteet ovat puraisseet Suomen Venäjän-kauppaa. Miten aiot toimia, että Venäjän kauppa elpyisi ja Suomen kilpailukyky paranisi? Pitäisikö pakotteet purkaa?

Pakotteiden vaikutusta Suomen Venäjän-kauppaan usein liioitellaan, yli 90 prosenttia viennistämme on pakotteista vapaata. Kauppa ei ole matalalla pakotteiden vuoksi, vaan siksi, että öljyn hinnan puolittuminen romahdutti ostovoiman. Ruplan arvon takia esimerkiksi kahvikuppi Espalla on nyt ruplissa miltei kaksi kertaa kalliimpi kuin kolme vuotta sitten.

Suomen ja Venäjän välisen talouskomission puheenjohtajana katson toki, miten voimme parhaiten auttaa suomalaisyrityksiä Venäjän markkinoilla. Talouskomissio kokoontuu muutaman vuoden tauon jälkeen marraskuussa, mutta käytännön työtä tehdään niin ulkoministeriössä kuin edustustoissamme Moskovassa, Pietarissa, Petroskoissa ja Murmanskissa joka päivä.

Pakotteista puhuttaessa pitää aina muistaa miksi me EU:ssa päätimme ne asettaa – Venäjä rikkoo kansainvälistä oikeutta. Tässä olemme ja pysymme selvästi osana läntistä rintamaa. Suomen historia osoittaa, että kansainvälisen oikeuden noudattaminen on meidän itsenäisyytemme ja turvallisuutemme tae. En usko meidän haluavan, että länsi hyväksyisi kansainvälisen oikeuden rikkomisen.

Mikä merkitys vienninedistämismatkoilla nykyään on? Miten mittaat onnistumista tällä sektorilla?

Vienninedistämismatkoilla on merkityksensä erityisesti sellaisilla markkinoilla, joilla valtiolla on vahva rooli. Näitä maita löytyy erityisesti Euroopan ulkopuolelta vielä hyvin paljon. Toki tulee muistaa, että yksi matka ei ratkaise kaikkea. Tarvitaan selkeitä suunnitelmia, vahvaa valmistelua siinä, minne vienninedistämismatkoja kannattaa suunnata ja millä aikataululla sekä erityisesti tapaamisissa aikaansaatujen leadien seurantaa. Tässä seurantatyössä Team Finland voi ja sen tulee olla yritysten tukena, mutta on hyvä muistaa, että lopulta yritykset itse tekevät kaupat.


KESTÄVÄ KEHITYS JA IHMISKUNNAN YHTEISET HAASTEET

Mekong. Kuva: Marja-Leena Kultanen
Kuva: Marja-Leena Kultanen/UM.

Mikä on mielestäsi ihmiskunnan vakavin haaste tällä hetkellä? Mitä asialle pitäisi tehdä?

Ilmastonmuutos. Näemme jo nyt, miten se ajaa ihmiset pois kotiseuduiltaan. Onneksi meillä Suomessa on korkean tason ympäristöteknologian osaamista. Sen viennillä voimme vaikuttaa merkittävästi maailman hiilijalanjälkeen. Suomen jalanjälki on vain promillen luokkaa, mutta jos saamme täällä kehitetyt edelläkävijäratkaisut monistettua maailmalle kädenjälkemme haasteen ratkaisemisessa voi olla vähintään kymmenkertainen.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 20.2.2017


© Suomen suurlähetystö, Lontoo | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot