Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Maailman toiseksi suurin urheilulaji nostaa profiiliaan Suomessa - Suomen suurlähetystö, Lontoo : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Lontoo

38 Chesham Place
London SW1X 8HW
Puh. +44-20-7838 6200
S-posti: consulate.lon@formin.fi, sanomat.lon@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 25.7.2011

Maailman toiseksi suurin urheilulaji nostaa profiiliaan Suomessa

Perinteinen englantilaislaji kriketti on mysteeri suurelle osalle Kansainyhteisön ulkopuolista maailmaa. Katsoja- ja harrastajamääriltään maailman toiseksi suurimman urheilulajin suosio kasvaa Suomessa hitaasti, mutta varmasti. Maan ensimmäinen oikea krikettikenttä on juuri valmistumassa Keravalle.

”Suomalaiset eivät vielä juuri ymmärrä lajia, mutta meidän haasteemme on saada lumipallo vyörymään”, Andrew Armitage ja Maija Scamans Suomen Krikettiliitosta arvioivat.

”Kun olet nähnyt maailman parhaan krikettikentän – Lord’sin Lontoossa – niin onhan meillä aika paljon matkaa siihen. Krikettikentällä pelialustan on oltava lyhyttä ruohoa, ja Lord’s on kuin biljardipöytä”, Armitage esittelee Keravalle pian valmistuvan, Suomen ensimmäisen krikettikentän vielä hiukan laikukasta nurmea. ”Alustan pitäisi olla kesäkuussa siinä kunnossa, että voimme aloittaa toiminnan.”

Monet tietävän kriketistä valkoiset pelivaatteet - "joihin saa tulla tahroja", Suomen Krikettiliitto huomauttaa. (kuva: Tiina Heinilä)Monet tietävän kriketistä valkoiset pelivaatteet - "joihin saa tulla tahroja", Suomen Krikettiliitto huomauttaa.

Oman nurmikentän saaminen on ollut Krikettiliiton pitkäaikainen tavoite. Kun kenttä valmistuu ja Suomessa pelattavien kolmen kilpasarjan pelit voidaan suurelta osin pelata täällä, krikettiä pääsee seuraamaan oikeassa ympäristössä. Se helpottaa lajin tunnetuksi tekemistä ja uusien harrastajien houkuttelemista kriketin pariin.

”Aikaisemmin meillä ei ole ollut olemassa olosuhteita”, Manchesterista kotoisin oleva Armitage vertaa. ”Se on sama kuin yrittäisin myydä jääkiekkoa Englantiin ilman, että on jäätä tai jäähallia.”

Tietoisuus kasvaa vähän kerrallaan

Kriketti tuli Suomeen vähitellen 1970- ja 1980-luvulla. Maahanmuuttajat kriketin suurmaista kuten Englannista, Intiasta, Pakistanista ja Karibian maista olivat perustaneet Helsinkiin ensimmäisen seuran 1970-luvulla, mutta toiminta oli pitkään pienimuotoista ja järjestäytymätöntä. Koko elämänsä krikettiä pelannut Armitage muutti itse Suomeen vuonna 1988.

”Kaikki oli muuten hyvin, mutta kriketti puuttui elämästä”, hän muistelee. Helsinki Cricket Clubia lukuun ottamatta kriketti ei ollut levinnyt laajemmalle, vaan se oli harvinaista herkkua. Armitage ja Scamans olivat 1990-luvun alussa mukana perustamassa toista krikettiseuraa, Stadin Krikettikerhoa, jotta kahden seuran välille saataisiin kilpailutoimintaa. Mukaan saatiin väkeä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta kuten Turusta ja Lahdesta – ja pieni lumipalloefekti lähti liikkeelle.

Krikettiä luonnollisessa ympäristössään. Lontoon Lord´s-kenttää pidetään maailman parhaana. (kuva: Kristian Vakkuri)Krikettiä luonnollisessa ympäristössään. Lontoon Lord's-kenttää pidetään maailman parhaana.

Kansainvälinen Krikettiliitto oli samoihin aikoihin muovaamassa globaalia strategiaansa ja levittämässä lajia perinteisten krikettimaiden ulkopuolelle. Parin vuoden kuluessa Suomen Krikettiliitto sai virallisen statuksen. ”Opetus- ja kulttuuriministeriötä pommitimme myös [valtionavustusten toivossa]. He heittivät meidät ulos pari ensimmäistä kertaa ja pyysivät tulemaan takaisin, kun olemme vähän isompia”, Armitage muistelee hymyillen. ”Kun joka vuosi tulimme takaisin ja joka vuosi olimme isompia, heillä ei enää ollut vaihtoehtoa!”

Tällä hetkellä Suomessa on parisenkymmentä krikettiseuraa ja harrastajia jo useita satoja. Kriketti on edelleen suurelta osin maahanmuuttajataustaisten suomalaisten peli, mutta liiton tavoitteena on lisätä lajin tuntemusta myös syntyperäisten suomalaisten keskuudessa. Tämä tapahtuu muun muassa yhteistyöllä koulujen liikunnanopettajien kanssa ja pyrkimällä saamaan urheilutoimittajia kirjoittamaan kriketistä.

”Ulospäin näkyvä toimintamme on pienimuotoista tällä hetkellä, mutta kaikki saatu palaute on ollut positiivista”, kertoo Scamans, liikunnanopettaja itsekin. ”Krikettiä kokeiltuaan kukaan ei ole sanonut, ettei ikinä tule takaisin.”

Ennakkoluulot kurkkuvoileivistä juurtuneet syvälle

Mitä keskivertosuomalainen sitten tietää kriketistä? Scamansin ja Armitagen mukaan toistaiseksi vielä hyvin vähän. Kriketti ja kroketti menevät ensinnäkin monella helposti sekaisin. ”Toinen, mitä silloin tällöin kysytään, on että missä te pidätte teidän hevosenne”, Scamans kertoo. ”Jos ihmiset jotain tietävät, se on yleensä, että kriketti on se peli, jota näkee englantilaisissa dekkarisarjoissa – ihmiset seisoskelevat nurmikolla ja niillä on valkoista päällä.”

Kriketti on maailman toiseksi suurin urheilulaji. Intian ja Pakistanin välisiä otteluita seuraa tv:sta pelkästään Intiassa suurempi yleisö, kuin Euroopassa on asukkaita. (kuva: Tiina Heinilä)Kriketti on maailman toiseksi suurin urheilulaji. Intian ja Pakistanin välisiä otteluita seuraa tv:sta pelkästään Intiassa suurempi yleisö, kuin Euroopassa on asukkaita.

Scamansin mukaan monet pitävät krikettiä eriskummallisena ja monimutkaisena pelinä – ja turhaan, sillä pelin ydin on loppujen lopuksi yksinkertaisempi kuin pesäpallon. Syvälle juurtuneet mielikuvat tahrattoman valkoisista vaatteista, loputtomista säännöistä, teen juonnista ja kurkkuvoileivistä eivät selvästikään ole se mielikuva, jota Suomen Krikettiliitto haluaa edistää.

”Ärsyttävintä ei ehkä silti ole se, että ihmisillä on tämä käsitys, vaan että on toimittajia, jotka haluavat alleviivata näitä ennakkoluuloja ja kertovat kriketistä höpsöjä pikku juttuja”, Scamans pohtii. ”Puhutaan kuitenkin lajista, joka on tiukkaa urheilua ja maailman toiseksi suurin palloilulaji. Intiassa asuu yli miljardi ihmisistä, joista monelle kriketti on tärkeämpää kuin uskonto.”

Edellytykset kriketin suosion kasvulle ovat Suomessa kuitenkin olemassa, molemmat uskovat. Lajin leviämisen kannalta olennaista on pitkäjänteinen työ junioreiden parissa, hyvät peliolosuhteet, jotka oman kentän myötä ovat pian toteutumassa, sekä kolmantena aikuisten maajoukkuetoiminnan kehittäminen.

”Vaikuttaa siltä, että ihmisten ainoa pelko on oikeastaan, etteivät he ymmärrä kriketistä mitään. No, en minäkään ymmärtänyt mitään jääkiekosta, kun menin katsomaan sitä ensimmäistä kertaa”, Armitage selittää. ”Mutta kun joku selittää vieressä, mistä on kyse – 11 pelaajaa joukkueessa kuten futiksessa, keskellä lyödään, tehdään pisteitä, se joukkue voittaa jolla pisteitä on enemmän – that’s it!”

Teksti: Tiina Heinilä, Suomen suurlähetystö
Kuvat: Kristian Vakkuri, Helsinki Metropolitan Cricket Club, Tiina Heinilä

Lisätietoja:

Kriketin säännöt
Suomen Krikettiliitto

Tulosta

Päivitetty 28.7.2011


© Suomen suurlähetystö, Lontoo | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot