Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Herttuallista diplomatiaa ja pudonneita piikkareita - Suomen suurlähetystö, Lontoo : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Lontoo

38 Chesham Place
London SW1X 8HW
Puh. +44-20-7838 6200
S-posti: sanomat.lon@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 22.3.2012

Herttuallista diplomatiaa ja pudonneita piikkareita

Lontoossa valmistaudutaan kovaa vauhtia järjestämään kaikkien aikojen olympialaiset tänä kesänä. 2012 on juhlavuosi myös designpääkaupunkina juhlivalle Helsingille, jonka omista olympialaisista on tullut kuluneeksi 60 vuotta.

Lontoon-suurlähetystön järjestämässä tilaisuudessa muisteltiin menneitä, mutta katsottiin samalla tulevaisuuteen. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan Helsingissä menestyneitä urheilijoita niin Suomesta kuin Britanniasta – sekä hänen kuninkaallinen korkeutensa Kentin herttua, joka vieraillessaan Helsingin olympialaisissa 16-vuotiaana nuorukaisena jätti suomalaisiin kotirouviin lähtemättömän vaikutuksen. 

Helsingin olympialaisia edeltävinä vuosina tuntuivat kylmän sodan jännitteet voimakkaina paitsi Euroopassa ja Aasiassa, myös laajasti muualla maailmassa. Suomen asema idän ja lännen rajapinnassa oli haaste länsivalloille kuten Britannialle, joiden piti olla Suomen-politiikassaan varovaisia.

Edinburghin ja Kentin herttuat sekä presidentti J.K. Paasikivi tervehtivät yleisöä presidentinlinnan parvekkeelta. (C) KAVAEdinburghin ja Kentin herttuat sekä presidentti J.K. Paasikivi tervehtivät yleisöä presidentinlinnan parvekkeelta. (C) KAVA

Jos Britannia lisäisi ulkopoliittista aktiivisuuttaan, vastaisi Neuvostoliitto varmasti samalla mitalla, ja brittien hyvät tarkoitukset kääntyisivät itseään vastaan. Jos Britannia ei toisaalta tekisi mitään, saattaisi Suomi vastustamattomasti ja länsivaltoihin pettyneenä päätyä Neuvostoliiton kitaan. Näin pelättiin maan ulkoministeriössä, Foreign Officessa, vuonna 1948.  

Tässä kontekstissa on helppo ymmärtää Suomen silloisen presidentin, J.K. Paasikiven, hyväntuulista päiväkirjamerkintää vuodelta 1947. Maansa tulevaisuuteen muuten usein synkkämielisesti suhtautunut presidentti iloitsi uutisesta, jonka mukaan Helsingille on myönnetty vuoden 1952 kesäolympialaiset. ”Tämä on hieno uutinen – myös poliittisesti - sillä se osoittaa, ettei maailma ole unohtanut meitä”. 

Soft poweria 1950-luvun tapaan

Historioitsija Juhana Aunesluoma valotti esityksessään Britannian ulkoministeriön omaksumaa toisenlaista strategiaa Suomen huomioimiseksi kylmän sodan olosuhteissa: kun brittien ei ollut mahdollista käyttää ilmeistä valtaa, otettiin käyttöön pehmeät keinot. Britannia hyödynsi Helsingin olympialaisten tarjoaman mahdollisuuden positiivisen vaikutusvaltansa kasvattamiseksi harjoittamalla herttuallista diplomatiaa.

Helsingin olympialaisia kunnioittivat läsnäolollaan 31-vuotias Edinburghin herttua – tosin ilman puolisoaan kuningatar Elisabetia, joka oli vain muutamaa kuukautta aikaisemmin perinyt valtaistuimen isältään – sekä 16-vuotias Kentin herttua, kuningatar Elisabetin serkku. ”Tämä [Kentin herttuan mukaantulo] osoittautui erittäin hyväksi ratkaisuksi, ainakin sillä perusteella, miten suomalaisen media raportoi nuoren herttuan esiintymisistä illalliskutsuilla ja tansseissa, Helsingin lämpiminä kesäiltoina”, Aunesluoma kertoi.

Herttuoiden vierailulla oli positiviinen vaikutus Britannian ja Suomen kahdenvälisiin suhteisiin. Suuret väkijoukot seurasivat kuninkaallisia kaikkialle. (C) KAVAHerttuoiden vierailulla oli positiviinen vaikutus Britannian ja Suomen kahdenvälisiin suhteisiin. Suuret väkijoukot seurasivat kuninkaallisia kaikkialle. (C) KAVA

Suuret joukot uteliaita suomalaisia pyrkivät näkemään kuninkaalliset edes vilaukselta. Samalla, kun maailman huomio oli Suomessa, vaikutti suomalaisten huomio olleen hetkellisesti herttuoissa. ”Minne tahansa he menivät, tuhannet ihmiset – joista lehtitietojen mukaan suuri osa oli kotirouvia – seurasivat ja hurrasivat”, hän kuvasi. 

Julkisuusdiplomatia käsitteenä tuskin oli vielä edes yleisessä käytössä Helsingin olympialaisten aikaan, mutta arkistolähteet paljastavat molempien maiden pitäneen olympialaisia menestyksenä Suomen ja Britannian kahdenvälisten suhteiden kannalta. ”Vaikka Suomi on tasavalta, monarkistiset perinteet ovat suomalaisten sydämissä. Ihmiset osoittivat valtavaa kunnioitusta ja mieltymystä arvovaltaisia vieraita kohtaan”, Aunesluoma siteerasi Britannian silloisen suurlähettilään Sir Andrew Noblen arviota brittikuninkaallisten saamasta vastaanotosta Helsingissä.

”Minusta olympialaisten avajaisissa ei satanut...”

Historiallista alustusta täydensivät paikalla olleiden, Helsingin olympialaisissa menestyneiden urheilijoiden henkilökohtaiset muistot tapahtumasta. Vehkalahtelainen Hannu Posti ja Frank Sando juoksivat miesten 10 000 metrin finaalissa, jonka Helsingin kisojen paras urheilija, tšekkoslovakialainen Emil Zátopek voitti ylivoimaisesti.

Hannu Postin muisto Helsingin olympialaisten avajaisista: "Olympiatulen stadionille tuoneen Paavo Nurmen askeleessa oli nähtävissä tuttu laukkamainen keinahdus." (kuva: Tiina Heinilä)Hannu Postin muisto Helsingin olympialaisten avajaisista: "Olympiatulen stadionille tuoneen Paavo Nurmen askeleessa oli nähtävissä tuttu laukkamainen keinahdus." (kuva: Tiina Heinilä)

Posti sijoittui finaalissa neljänneksi ja Sando viidenneksi. ”Sandolla ja minulla oli kova kaksintaistelu loppusuoralla. Voitin hänet, mutta uskoakseni vain, koska hän oli kadottanut toisen kenkänsä!”, Posti hauskuutti yleisöä. Sando oli tosiasiassa pudottanut vasemman kenkänsä jo ensimmäisellä kierroksella. Vaikka hän juoksi 9700 metriä ilman toista piikkaria, hän jäi pronssimitalista vain muutaman sekunnin ja rikkoi Britannian silloisen 10 000 metrin ennätyksen.

Muitakin hienoja tarinoita kuultiin. Terence Higgins, entinen pikajuoksija ja nykyinen brittiparlamentin ylähuoneen jäsen, muisteli brittijoukkueen lentomatkaa Helsinkiin. ”Lentokoneemme ei ollut ilmatiivis, eikä koneen navigaatio toiminut kunnolla”, hän muisteli. ”Tästä johtuen olimme lähellä lentää Neuvostoliiton ilmatilaan. Hyvä, ettei näin käynyt, tai meidät olisi ehkä ammuttu alas!”

Päällimmäisenä urheilijoiden mieliin oli kuitenkin jäänyt Helsingin olympialaisten hyvä tunnelma. Järjestelyt sujuivat erinomaisesti, ja ulkomaalaiset urheilijat saivat suomalaisilta lämpimän ja kiinnostuneen vastaanoton.

Suurlähettiläs Huhtaniemi, John Disley ja Sylvia Cheeseman. Disley ja Cheeseman ovat aviopari, jotka molemmat saavuttivat mitalin 1952. "Toinen mitaleista on kadonnut - tietenkin minun", Disley kertoi. Suurlähettiläs Huhtaniemi, John Disley ja Sylvia Cheeseman. Disley ja Cheeseman ovat aviopari, jotka molemmat saavuttivat mitalin 1952. "Toinen mitaleista on kadonnut - tietenkin minun!", Disley kertoi.

”Olin yllättynyt kuultuani [aikaisemmista esityksistä], että olympialaisten avajaisissa satoi. Satoiko? Minun muistoni Helsingistä ovat ruusunpunaiset”, muisteli Sylvia Cheeseman, pronssimitalisti 4x100 metrin viestiltä. ”Keneltäkään meistä ei jäänyt 1952 huomaamatta, kuinka urheilullista kansaa suomalaiset ovat.”

Lontoon olympialaisten järjestelykomitean puolesta tervehdyksensä esitti kansainvälisistä suhteista vastaava Charles Garrett. Kisojen alkamiseen on kirjoitushetkellä enää 127 päivää, mutta Lontoo on Garrettin mukaan enemmän kuin valmis järjestämään kaikkien aikojen kisat. Kesäolympialaiset ovat kasvaneet sitten Helsingin: tänä kesänä olympialaisissa kilpaillaan 26 urheilulajissa, kisojen onnistumiseen vaaditaan 200 000 ihmisen työpanos ja Lontooseen odotetaan akkreditoituvan 23 000 median edustajaa.

”Helsingin kisat järjestettiin ensimmäisten nykyaikaisten kesäolympialaisten (1896) ja tulevan kesän Lontoon kisojen puolivälissä, ja ne olivat erityiset monella tapaa. Helsingin olympialaisissa rikottiin esimerkiksi enemmän maailmanennätyksiä kuin koskaan sitä ennen, tai pitkään sen jälkeen. Vasta Pekingin olympialaiset (2008) veivät tämän tittelin Helsingiltä”, Garrett kertoi.

”Suurlähettiläs [Pekka Huhtaniemi] oli muuten ovela, kun hän kutsui juuri minut järjestelykomiteasta puhumaan teille. Olen tietääkseni ainut LOCOG:n jäsen, joka on sattunut syntymään Helsingissä!”

Teksti ja kuvat: Tiina Heinilä, Suomen Lontoon-suurlähetystö
Kuvat herttuoiden Helsingin-vierailusta ovat Finlandia-katsaus 184 -filmistä (1952),
(C) Kansallinen audiovisuaalinen arkisto

TulostaJaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 2.4.2012


© Suomen suurlähetystö, Lontoo | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot