Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suurlähettiläs Huhtaniemi: Kuningatar Elisabet II:n timanttijuhla kohotti kansakunnan mielialaa ja itsetuntoa - Suomen suurlähetystö, Lontoo : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Lontoo

38 Chesham Place
London SW1X 8HW
Puh. +44-20-7838 6200
S-posti: sanomat.lon@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 6.6.2012

Suurlähettiläs Huhtaniemi: Kuningatar Elisabet II:n timanttijuhla kohotti kansakunnan mielialaa ja itsetuntoa

”Vastikään päättyneet Ison-Britannian hallitsijan Elisabet II:n valtakauden 60-vuotisjuhlat (Diamond Jubilee) sujuivat luonnikkaasti, eikä ajoittain surkeaksi äitynyt sääkään pystynyt pilaamaan Lontoon kaduille ja Thamesin rannoille kokoontuneiden valtavien väkijoukkojen juhlamieltä. Mielipidemittausten mukaan kuningattaren ja kuninkaallisen perheen suosio on nyt kaikkien aikojen huippulukemissa”, kirjoittaa suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi.                 

Kuningattaren pitkä ura ja korkea ikä (86 v.) yhdessä vastakaikua herättävän persoonallisuuden kanssa selittävät varmasti suuren osan tästä brittiläisen monarkian renessanssista. Mutta myös muita, tähän aikakauteen liittyviä syitä voidaan löytää.

Britanniassa, kuten muuallakin läntisessä maailmassa, eletään epävarmoja aikoja. Hallitukset painiskelevat ennennäkemättömien velkataakkojen kanssa ja kansalaiset saavat lähes päivittäin lukea taloudellisista vaikeuksista, budjettien leikkauksista, työpaikkojen katoamisesta ja horjuviin pankkeihin liittyvistä riskeistä. Brittien mahdollisuudet vaikuttaa euroalueen asioihin ulkopuolelta käsin ovat kuitenkin vähäiset, mikä aiheuttaa hämmennystä ja huolta.

Kansanjuhlasta piristystä epävakaaseen tunnelmaan

Tähän alavireiseen tunnelmaan kuningattaren timanttijuhlat olivat omiaan tuomaan tervetullutta piristystä. Samalla ne antoivat Lontoon viranomaisille mahdollisuuden ”harjoitella” loppukesän olympialaisten ja paralympialaisten tuomia turvallisuus- ja logistiikkahaasteita varten. Turvallisuuspuoli sujui takaiskuitta, mutta Lontoon keskustan liikenneväylien ahtaus ja joukkoliikenteen pullonkaulat aiheuttivat – odotetusti – ongelmia.

Official portrait of The Queen, December 2011 © Royal Household/John SwannellElisabet II on vanhin koskaan Britanniaa hallinnut monarkki.

Timanttijuhlien painopiste oli luonnollisesti kuningattaressa ja hänen perheessään, mutta myös Kansainyhteisössä, josta on Lontoossa puhuttu viime päivinä enemmän kuin miesmuistiin. Kuningatar tiedetään Kansainyhteisön vankkumattomaksi vaalijaksi, ja hän on edelleen 16 Kansainyhteisön jäsenmaan muodollinen valtionpäämies ja samalla koko 54-jäsenisen Kansainyhteisön johtaja. Koska Kansainyhteisö on läheinen asia Britannian hallitukselle, oli selvää, että Kansainyhteisö haluttiin nostaa juhlissa hyvin näkyvään rooliin.

Vaikka Kansainyhteisön todellinen merkitys tämän päivän maailmassa on epämääräinen tai ainakin vaikeasti mitattavissa, siihen liittyy paljon sellaista peribrittiläistä nostalgiaa, joka koskettaa myös nuorempia sukupolvia, jotka ovat lukeneet ”brittiläisestä imperiumista” vain kirjoista, jos niistäkään. Kun uutiset EU:sta ja ”Euroopasta” ovat voittopuolisesti huonoja, Kansainyhteisö tarjoaa ihmisille eräänlaisen miellyttävän vaihtoehdon, globaalin ja komealta kuulostavan kansainvälisen ulottuvuuden, johon monen britin on edelleen helpompi samaistua kuin Bryssel-vetoiseen ”Eurooppaan”.

Timanttijuhla loi katseen kuningashuoneen tulevaisuuteen

Kuningatar jaksoi esiintyä ja hymyillä erilaisten juhlamenojen keskiössä päivästä toiseen, läpi koko pidennetyn viikonlopun - oli sää sitten millainen tahansa. Kukaan ei odota häneltä tällaisissa juhlissa suuria eleitä ja unohtumattomia puheita. Riittää, että hänet nähdään niillä estradeilla, joita juhlia varten on rakennettu. Oikeastaan ainoa timanttijuhlan vahinko liittyi kuningattaren puolisoon Edinburghin herttuaan, Prinssi Philipiin, joka joutui kesken juhlien yllättäen sairaalaan.

Philipin poissaolo tavallaan ”pakotti” kruununprinssi Charlesin enemmän esille ja kun hän selviytyi tästä valokeilasta kaikella kunnialla, kansakunta sai hieman tuntumaa siihen, miltä monarkian tulevaisuus aikanaan tulee näyttämään. Kuningashuone otti kaiken positiivisen julkisuuden irti myös seuraavasta sukupolvesta eli super-suositusta Cambridgen herttuaparista ja kansaanmenevästä Prinssi Harrystä.

”Hintalapun kirjoittaminen hyville fiiliksille mahdotonta”

Kuten viime vuoden kuninkaallisissa häissä, juhlien taloudellisen saldon tarkka laskeminen ei tunnu brittejä suuresti kiinnostavan. On selvää, että massiivisiin turvatoimiin, Thamesin purjehdusjuhlaan, tv-tuotantoihin ja Buckinghamin palatsin aukiolle pystytettyihin estradeihin ja katsomoihin upposi paljon rahaa ja että kaksi ylimääräistä vapaapäivää tekivät mittavan loven maan kansantuotteeseen, mutta Lontooseen virtasi myös valtavasti juhlatunnelmaan virittyneitä turisteja.

Official portrait of The Queen and The Duke of Edinburgh, December 2011 © Royal Household/John SwannellKuninkaallisen perheen suosio on tällä hetkellä huippulukemissa Britanniassa.

Maassa järjestettiin viikonlopun aikana naapurustojen omia katujuhlia, jotka varmasti näkyivät myös kauppojen ja markettien kassakoneilla ja jotka loivat entistä parempaa yhteisöllisyyttä paikallisella tasolla. Hintalappujen kirjoittaminen tällaisille hyville fiiliksille on mahdotonta.

Financial Timesin kolumnisti Gideon Rachman (FT, 5.6.2012) arvelee, että juhlat välittävät briteille myös sen piiloviestin, että kansakunta on kuningattaren pitkän valtakauden aikana kokenut ja selvittänyt paljon suurempiakin vaikeuksia kuin nyt meneillään olevat säästökuurit ja talouden epävarmuudet. Elisabet II:n elämänkaari palauttaa ihmisille mieleen dramaattiset sota-ajat ja niitä seuranneet ankeat jälleenrakennuksen vuodet. Kun niistäkin selvittiin, nykyisyyteen ja tulevaisuuteenkin pitäisi voida suhtautua toiveikkaasti, Rachman päättelee.

Rachmaniin on helppo yhtyä, samoin kuin hänen lopputoteamukseensa siitä, että mitään ihmelääkettä Britannian ongelmiin ei timanttijuhlakaan toki pysty tarjoamaan. Talouden taivaanrannalla ovat yhä ne samat mustat pilvet kuin aikaisemminkin, mutta kuningattaren ja olympiarenkaiden hohde saa ne pysymään ehkä monien mielessä hieman loitommalla.

Jos Englannin jalkapallojoukkue pystyisi vielä mainetekoihin kohta alkavissa EM-kisoissa, kesästä 2012 jäisi brittien valtaenemmistölle epäilemättä hyvä mieli ja maan talouskin saattaisi hieman piristyä - edellyttäen tietysti, ettei EU ja ”Eurooppa”, joista näissä juhlissa visusti vaiettiin, pilaa kaikkea.

Teksti: Pekka Huhtaniemi, Suomen suurlähetystö, 6.6.2012

TulostaJaa kirjanmerkki

Päivitetty 6.6.2012


© Suomen suurlähetystö, Lontoo | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot